Provinssi 2015 osa 6: Pelkoa ja kuravettä

Tuspi.

Tänään tuli taas uusia ihmisiä joukkoomme. Hietsu, tuo puuseppien hopearantojen kultakurkku, tuli tekemään sellaista lattiaa sellaiseen joen päällä olevaan sellaiseen terassiin. Apuna hänellä oli Lauri, mies joka ajoi trukin kiinni työmenneisyydessämme. Atte, tuo vanha Hesalainen, saapui Johannan ryhmän avuksi. Minun ryhmääni tuli Raninen eli Ranila eli Rantsu. Hänellä on kauniit Nigerialaiset huulet, jolla voi imeä vesimelonin puolikkaan suuhunsa noin 22 metrin päästä. Vainikainen, tuo Kuopion kirous puujalkavitseille, liittyi myös ryhmääni kauniiseen.
Kuskijoukkiossa oli taas Järvelä ja Emppu Iljan apuna. He kuljettivat tänään mm. telttoja, sohvia ja puutavaraa sekä Empun gangsta rap -egoa.

Aloitimme työtykityksemme laittamalla erääseen ravintolaan hiihtoaitoja ja niille tukia, etteivät ne ihmismassan vaikutuksesta tuhoudu vituiksi. Samaan aikaan aivan huutoetäisyydellä Kimmo, Pekka ja Lassi pystyttivät myös hiihtoaitoja. Kovasti mielipahaa ja ahdistusta aiheutti hiihtoaidat pystyssä pitävien alumiinijalkojen loppuminen kesken.
Johannan ryhmä pisti possuaitaa pystyyn toisaalla niin, että lisäkivekset vinkuivat näin: "Vii-uuu-vii-uu".

Aivan samoilla hetkillä lineaarisella aikajanalla nousi pystyyn Stop- telttoja ja ihmiset maalasivat puisia asioita. Kari ja Damski paasivat menemään kurottajilla. Petteri oli lähinnä puhelimessa. Hän puhuu paljon, mutta onneksi vähän asiaa.

Kode ja Rantsu jäivät tukemaan hiihtoaitoja ja minä menin Annan ja Katariinan kanssa rakentamaan suloisista paloista pääanniskelun matalaa possuaitaa. Kari ajoi meille niitä aitoja, jota pidän edelleen kivana asiana. 
Paikalle pamahti somistusvastaava Neiti Hirvonen ja tuotantopäällikkö Herra M. Kyllä pelotti, mutta onneksi selvisimme puhumalla siitäkin.
Kode ja Rantsu ja Vainikainen tulivat sitten myös laittamaan kanssamme possuaitaa. Helotimme myös. 

Loppupäivä meni siinä, kun tuli sellainen kontti ja tehtävämme oli täyttää tuo klönttiperkele valtavalla määrällä tavaraa, joka saapui rekassa. Kontti oli pahasti vinossa ja piti Karin kurottajalla nostaa sitä, että saimme sinne alle balanssin palauttavaa puutavaraa. Valitettavasti kävi niin, että Kari nosti minut kurottajan kovasti heiluvilla piikeillä kontin katolle, että saatiin ketjut kiinni. Minähän pelkään nykyään korkeita paikkoja, joten jännitti perkele. Olisi tullut pissat housuun, jos ei olisi ollut katetria ja isoa 5 litran "Incontinence bag for old people turbo 2000XI Civil Deluxe" -tuotetta mukana ja asennettuna. Pelkään kyllä oikeastaan ihan kaikkea; hämähäkkejä, vihaisia naisia, avattuja maitopurkkeja ja hevosia, jotka piereskelevät juostessaan. Lisäksi kipukynnykseni on matala ja älykkyysosamääräni huitelee teini-ikäisen ihmisen synttärikakussa olevien kynttilöiden yhteenlasketussa summassa. Minä, mustat oliivit ja karvattomat kissat ovat esimerkki evoluutiossa esiintyvistä groteskeista virheistä.
Johannan ryhmäkin tuli auttamaan sitten siinä kontin pakkauksessa, mikä oli mainio asia, koska sitä tavaraa oli toiseen tyyliin. Kannoin pitkästä aikaa yhdessä asioita Tontsan kanssa. Hän on se Porilainen taiteilija, jolla on miehen mieli, mutta herkkä naisellinen lantio. Pimppa vain puuttuu.

Tänään satoi välillä ja välillä paistoi. Kylmä tuuli ujelsi myös ajoittain. Kimmoa ja Pekkaa se ei haitannut, sillä heillä on aina varaukseton vanhempiensa rakkaus ja tuki.

Kimmon iloksi seuraa nyt hieman Top 5 -listoja.

Top 5 Työvälineet:
1. Radiopuhelin
2. Nippuside
3. Rautalanka
4. Teippi
5. Pihdit

Top 5 Hauskimmat tapahtumat tänään:

1. Raninen löi kiilaa vetiseen maahan ja kaikki kuravedet lensivät suoraan hänen naamalleen.
2. Olimme samaanaikaan WC-tiloissa Niilon kanssa.
3. -
4. -
5. -

Huomenna taas sitten.
-Nevis-