Terve kaikille!!!

Hei te ihmiset ja filosofisesti rappeutuneet paskiaiset.
Olen palannut internetin maailmaan, joka mahdollistaa myös bloggaamisen. Aloitetaan ensin referaatille kesäni tapahtumista. Kerron vain ylimalkaisesti, sillä kaikki minulle kesän aikana sattuneet tapahtumat eivät kestä päivänvaloa. Minulle on aivan sama, sillä kestän häpeää valtavasti, mutta en kuitenkaan halua vetää muita ihmisiä tähän moraalisesti uppoavaan laivaan, joka on elämäni. Tulkoon tässä mainituksi, etten kestä lainkaan pienintäkään kipua, mutta pystyn ottamaan valtavan määrän häpeää vastaan; itseasiassa ottaisin vaikka hikiseltä smurffilta suihin ennemmin kuin viisi ruoskaniskua keuhkotautisen 3-vuotiaan iskemänä. Ja minähän olen siis hetero.
Jaha, nyt karkasi ajatus Neviksellä. Eli asiaan:
Kesä lähti siis Provinssirockilla käyntiin. Poltimme Ilkan kanssa kuorma-auton ja ystäväni Kristian oli luonani yöltä pari viikkoa. Siinä on kuulkaas naiset hieno mies tuo Kristian: emme vaihtaneet lainkaan poikkipuolisia sanoja parin viikon yhdessäasumisen aikana. Jos minä olisin nainen, vähintään antaisin hänelle käsihoidon jonkun Datsunin takapenkillä. Provinssi sujui mallikkaasti kiitos mainioille työkavereilleni. Olimme myös humalassa vahvasti ja festivaalin jälkeinen maanantai alkoikin kätevästi jo kello 12:n jälkeen. Ai ai miten pirteitä ja työmoraalisia olemmekaan. Olutraksa forever.
Juhannusperjantaina pamautimme Krissen kanssa Nummirockiin katsomaan Meshuggahia, mutta oli kylmä ja ihmiset täysin spede-osastoa. Olen huomannut, että voimakas black metalin ja goottihevin kuuntelu tekee miehistä valtavan laihoja ja naisista ylipainoisia possuja. Herranjumala sentään mikä ilmiö.
Lauantaina Panun mökille sekoilemaan. Siellä seilasimme laiturilla pitkin järveä; kyllä, Panulla on laituri, jossa kiinni moottori. Olin tietenkin aivan pelti kiinni. Tanssin yön pois Lytsyn ja Krissen kanssa.
Sitten olikin saatana vieköön Tangomarkkinat seuraavaksi. Kaksi viikkoa putkeen 12-14 tuntisia päiviä=siis huh huh. Jumalauta ja helvetti; kannoimme Ilksterin ja Söpö-Samin kanssa mm. noin 1700 muovituolia edestakaisin. Siinä oli meidän nuorten miesten mielenterveys lujilla. Tupakkaa paloi kuin Tali-Ihantalan taistelussa. Toimimme itse festivaalin aikana Ilksterin ja Päivin kanssa stagemanagereina= todella vahvaa "voi jeesus"-osastoa. Tangot kun saatiin pakettiin, niin siinä tuli vedettyä heti kärkeen kaksi päivää alkoholia, yksi välipäivä ja taas kaksi päivää. Tarpeeseen tulivat ne kännit. Ensimmäisenä päivänä löysin itseni jatkoilta, jossa mm. Ilkka paini Ristimäen kanssa trampoliinilla hyvin kauan. Heräsin seuraavana päivänä epäilyttävissä olosuhteissa jostakin toimistohuoneesta.
Minulla oli noin viikko lomaa, joka meni sadetta vihatessa ja yllätys, dokatessa.
Sitten Välipuistorockiin ja siellä karkasi pahasti Nevanpään lennokki päin puuta. Työpäivien jälkeen nautitut yömyssyt vaihtuivat tukeviin humalatiloihin ja festivaalin jälkeisenä aamuna heräsin sohvalta käteni tiukasti eräänkin naisen stringein verhoillulta takamukselta. Olin kuorsannut, kuolannut ja vaikka mitä ja kaikki tietenkin tallennettiin digitaaliseen muotoon. Hyvä!
Ainoa, joka jäi harmittamaan oli se, kun eräs neiti N ei virtsannutkaan erään herra J:n vatsalle kaikesta suunnittelusta huolimatta. Vittu se olisi ollut kovaa kamaa.
Ai niin, oli ehkä aivan vitun perseestä laittaa festivaalin roskia Kivelän ja neiti Kumpulaisen kanssa jätepuristimeen. Laitoimme korvatulpat nenään, mutta voi vittu miten perseestä se oli.
Sitten Mikkeliin Jurassic Rockiin rentoutumaan. Siellä oli maailman paras backstage-alue; siellä oli Toni Nevanpään mahtava saunoa ja uida keskellä yötä järvessä ja olla valtavassa humalassa. Reissussa oli mukana myös ystäväni ja kirurgioppilas Saku Leinonen. Kiitos Mikko Jokipii erinomaisesta itä-suomen matkasta.
Seuraavaksi meninkin Aukusti-tapahtumaan Jalasjärvelle. Olin yöväijyssä Tiian ja Neenun kanssa ja nuo tytöt saivat puhuttua minut ympäri mitä epäpyhimpään tapahtumaan; aamulla tuo dynaaminen naiskaksikko suorensi hiukseni jollakin perkeleen raudalla. Voi jeesus sentään ja Kolumbuksen harppi: Näytin ihan saksalaiselta 80-luvun jalkapalloilijalta. En pystynyt kohtaamaan itseäni peilistä. Juonsin Aukusti-lauantaina päälavalla ja voi vittu miten huonoja juttuja tuli Toni-sedän suusta. Siis hyi helvetti.
Kesän valtavan dokaamisen, käsistä karanneen savukoinnin, pitsasta ja jätskistä koostuneen ruokavalion sekä unideprivaation jälkeen minulta meni kaksi viikkoa toipua. Kyllä oli kuulkaa pakki sekaisin.
..Nyt huomaankin, etten ole juurikaan kertonut omista kesän tyrimisistä ja möhlimisistä mitään, mutta se on tehty viattomien suojelemiseksi.
Nyt ei jaksa kirjoittaa enää. Palataan asiaan.
- Nevis-