Provinssi 2015 osa 17: Pois vaan kaikki

Terve.

Unohdin kertoa, että Kari lähti eilen viemään pakettiautolla viinaa Poriin illalla. Hän eksyi kotimatkalla ja huomasi olevansa yhtäkkiä lapsuuteni maisemissa Kristiinankaupungissa. Kari kävi meren rannalla pissalla. Yöllä oli tuo mies takaisin Seinäjoella. Oikein kiva.

Aloitin aamuni tänään käärimällä VIP-ravintolan alueelta neljä päivää maassa olleita erittäin paksuja ja painavia muovimattoja Kimmon, Tontsan ja Hannun kanssa. Hannu on sellainen hoikka poika, jolla on yleensä punainen t-paita. Tehtävä oli mieltäylentävä. Erityisesti pidimme siitä, kun 99,7% varmuudella niissä matoissa oli ihmisen eritteitä. Varovainenkin sai olla siinä sitten. Lisäksi haju oli erinomaisen kutsuva.

Festivaalialue on purun aikana täynnä leijuvaa masennusta ja sielua kylmäävää luopumisen tunnetta. Silti jokin etäinen menneiden päivien aave hengittää yllämme sanoja: "Jee, festarit."

En minä tiedä oikein mitä sanoisin tästä päivästä. Kyseessä on kuitenkin purku. Eli puramme kaikki rakentamamme ja pystyttämämme esineet, asiat, toteemipaalut ja höhhelöt. Kode, Kari ja Damski ajoivat hydrauliikkaa sisältävillä koneillaan purkamiamme asioita pääkentälle, jossa ne sitten voi nostaa myöhemmin artikkelisarja kerrallaan autoihin pois kuljetettavaksi.
Anna, tuo nopeanenäinen haistelija, vastasi ruokahuollostamme. 
Kimmo ja Tontsa purkivat lippukoppeja ja Johanna teki kaikenlaista oikeaa toimintaa. Ilja ja Aleksi, nuo dieseliltä haisevat henkipatot, ajoivat tavaraa väliliha kuumana. Samoin Teemu ja Jaakko, nuo varastopuolen pikku perverssit. 
Kyllä siellä muutkin paiskivat töitä, hei kato. Joakim ja Männistö purkivat lamppuja. Matti ajeli trukilla ja oli mukana Karin kanssa pistämässä osiin armeijasillan luiskia. Petteri ruuvaili pippeliään housujen läpi vastakarvaan. Oli myös kivoja talkoolaisia siellä täällä auttelemassa.
Minä purin tanskantiskejä, telttoja, yhden lippukopin ja yhden narikan. Vainikainen, Hannu ja Mikko olivat siinä mukana. Pekka myös myöhemmin sitten.
Tänään oli Mikon viimeinen päivä tänä vuonna näissä hommissa. Kiitos ja hei.

Kun purimme narikkaa, aloimme työtahdin säilyttämiseksi laulamaan Pekan ja Vainikaisen kanssa Afrikkalaisia ja Arabialaisia musiikkikappaleita. Kimmo kävi hakemassa poran siinä välillä ja laulusta innostuneena näytti mahaansa ja samalla napaansa.
Minulla myös tippui yksi hakitelineen pala (josta siis narikkakollaasi on rakennettu) nilkkani päälle. 

Hämähäkki tippui tänään Johannan rintaliiveihin. Melko varmasti tuo hämis ajatteli: "Oh fuck man! Meitsi on täällä kikkien välissä" duunaten samalla handuun.

Tänään tontilla pyöri myös vanha pinkeämahainen mies eli Jakke. Hän purkasi kylttejä avanne soikeana. Muistelimme yhdessä sitä kuinka oli melkein yhtä vaikeaa silloin Nuijasodan aikoihin vuonna 1596. Olimme juuri silloin täyttäneet 65, joten olimme liian vanhoja eturiviin. Siksi keittelimmekin komentopaikalla sipuleita ja valkosuklaamoussea Jaakko Ilkan sotilaille. Ei auttanut saatana; turpaan tuli siinäkin hommassa.

Jatketaan huomenna pyllypäät.
-Nevis-