Provinssirock 2013 - Loppu tuli

Hei hei pallerot.
Tänään oli herätessä ihan eri tunnelma kuin eilen. Minua ja Jarkkoa hymyilytti, koska tiesimme, että tänään viimein loppuu Provinssirock 2013. Aloitimme työnteon maailman toiseksi pienimmän päätoimittajan eli Syviksen kokoiset eturauhasemme viheltäen. Saimme ihanan nopeasti ja hirveän kivasti lastattua esineitä, asioita ja rikkoutuneita unelmia rullakoihin ja sitten vanhat ukot muovittivat kauniisti. Ripeä oli askeleemme, varma otteemme. Sanoimme toisillemme upeita motivoivia lauseita kuten "Katto ny mua, katto ny mua miten minä osaan, saatana!" ja "Kyllä on vanhalla miehellä vatsa sekaisin".

Hietsu ja Joakim tulivat hieman myöhemmin paikalle, koskapa olivat yötä myöden pörränneet trukeillaan kuin humalaiset kimalaisen muotoiset robotit. Kävimme kaikki neljä romanttisesti syömässä. Jumala laittoi ruokailumme taustoitukseksi yllemme mustia pilviä ja salamoita ja kovaa ääntä ja sadetta.

Syömisen jälkeen se tapahtui; iski väsymys ja oli taas vaikeaa. Teki mieli vain istua. Porkkanat eivät kuitenkaan kuori itseään, eivätkä rinnat hyväile itseään nöpöttäviksi, joten toimeen oli vain tartuttava. Tai kuten heimomme johtaja Urrrgh totesi meille jurakaudella: "Aurrgh mugh tuuk toku toku" eli suomeksi "Paloinahan se Diplodocuskin syödään." Eli pikku hiljaa yksi tavara kerrallaan etenimme. Hommaa oli enemmän kuin tajusimmekaan, mutta Old Bumpy Man 2000 -merkkisten katetriemme kestokykyä uhmaten selvisimme tilanteesta. Oli uskomatonta tajuta, että kohta se olisi ohi. Viimeksi olimme näin helpottuneita, kun vuonna 1625 minä ja Jarkko tapailimme Seilin saaren leprasiirtolassa työskenteleviä kuumia hoitsuja ja neniimme ilmestyneet kuhmut paljastuivatkin vain kuivuneiksi banaanijogurtti-klönteiksi. Tosi juttu.
Vähän neljän jälkeen saimme Provinssirock 2013 -festivaalin pakettiin. Oli jo aikakin, saatana.

Kiitos kaikille työtovereilleni jälleen sinnikkyydestä ja kaikista fantastisista jutskajutskista. Kaikki tietävät keitä te olette. Erityiskiitokset itselleni, että jaksoin kaikki pitkät päivät ilman, että kukaan nainen teki minulle iltaisin voikkuleipiä. Voi vittu sitäkin tilannetta. Aion siis nyt leikata seksikkään terroristipartani, mennä huomenna itse asiakkaaksi festivaaleille, nukkua niin saatanan tavalla, uida, vähentää hirveästi tupakointia ja yrittää etsiä itselleni tyttöystävän. Ilmoitus tulevaisuuden naiselleni: Minun kanssani ei ole helppoa, mutta hirveän mielenkiintoista on ja hellyyttä tulee ovista ja ikkunoista.

Jos vielä teen joskus festivaalitöitä, niin raportoin niistä yksityiskohtaisesti tänne blogiini. Kiitos sinulle arvon lukija, olet kaunis ja rakastan sinua hirveän paljon. Mutta nyt on hyvästien aika: Tsau! Tässä kaikille työtovereilleni ja tulevaisuuden tyttöystävälleni: http://www.youtube.com/watch?v=unI3tU6gr9k

-Nevis-