Provinssirock 2013 - Sydämeni on suuri

Hei te lapset ja aikuiset.
Tänään mentiin ja meinattiin. Työnkuvamme koostui siitä, että lastasimme käsin ja erilaisten piikeillä varustettujen motorisoitujen ajoneuvojen avulla painavia esineitä kuljetuskalustoon ja sitten purkasimme sen Rytmikselle ja peltihallille. Minä ja Hermanni otimme taas Jumperin ja kannoimme vartaloidemme suorituskykyä uhmaten asioita ja jutskia. Minulla aukesi vyö päivän aikana ainakin vittu sata kertaa; se on tämä vanhan miehen eturauhanen, kun se on Elefanttimiehen mopokypärän kokoinen, niin pullauttaahan se auki ihan mitä vaan. 

Ruokatauolla muistelin Karille sitä, kun olin noin 230 jKr. muutaman kuukauden Kentaurina. Se oli hirveän vaikeaa aikaa. Piti nukkua puuta vasten ja koska olen aina pitänyt ihmisnaisista, niin jouduin sen aikaiselle Treffipalstalle eli marmoritaululle hakkaamaan seuraavanlaisen ilmoituksen: "Jännittävän näköinen miesolento etsii huumorintajuista naista. p.s. Osaathan kengittää?" Sain vain kolme vastausta. En suosittele Kentaurina olemista kenellekään.

Tänään meni Hietsulla herne nenään, saatana. Hän söi hernekeittoa ja nauroi samaan aikaan tai jotain. Sinne sieraimeen asti eksyi keitetty vihreä lämmin kasvi.

Raksaperheemme nuorimmaiset alkoivat näyttää voimakkaita väsymyksen merkkejä iltapäivällä. Mr.LoveFinland-Siekkinen oli välillä aivan horroksessa ja nuoren hoikan ystäväni Hermannin ajolinjat vetivät oikealle niin perkeleellisellä tavalla, että minä astuin rattiin. Siis kyllähän minua ja Jarkkoakin väsytti, mutta buurisodan käyneinä miehinä selvisimme ihan OK. Budo-Karilla ei ollut mikään; siellä hän vain hymyili ja ajoi useita tonneja painavalla robotin näköisellä piikkikoneperkeleellä. Kari on kuitenkin ollut valmistamassa Kristuksen Viimeiselle ehtoolliselle jälkiruokaa, joten hän ei pienistä hätkähdä. Koittakaa saatana itse valmistaa valkosuklaa-pannacottaa ilman jääkaappia, niin tiedätte mitä tarkoittaa sana "ongelma".

Jouduin illalla laittamaan talkkia taas Jarkon peppuun, kun se vanha jäärä ajoi koko päivän trukkia ja persehän siinä mossahti huonoon kuntoon. Aikuiselle miehelle talkin laittaminen takapuoleen on kuulkaa laseritarkkaa hommaa; siinä kun possauttaa talkkia sentin vinoon niin ollaan jo "ei sinne ennen papin aamenta"- alueella. Onneksi minulla on jo kertynyt kokemusta vuosien varrella talkitsemisesta ja Jarkon vartalon salaisen pyöreistä muodoista.

Saimme tänään Provinssialueen purettua tasan klo 20.13. Jos katsoo nopeasti silmällä, niin vaikuttaa siltä, että aivan kaikki esineet on saatu tuotua pois. Asia ei ole kuitenkaan ihan näin; palaan tähän asiaan maanantaina uuden blogimerkinnän myötä. Nyt seuraa ansaittu juhannustauko. Nyt voin vihdoin itkeä väsymystäni ja sitä, ettei kukaan nainen tehnyt minulle iltaisin yhtäkään voikkuleipää. Hameväki, hävetkää.
Tästä:http://www.youtube.com/watch?v=EQJUUDsfRek

Hyvää keskikesän juhlaa.
-Nevis-