Provinssi osa 2: Konttien salattu elämä

Heippa,

Tänään tiistaina tapahtui niinkin paljon, että Johanna, Anna ja Juho saivat avukseen talkoolaisia ja he pystyttivät possuaitaa hienosti. Anna heloitti ranteet ruvella aidat toisiinsa kiinni. En tiedä oliko Kimmokin siinä aamulla mukana, mutta iltapäivällä hän ainakin puuseppäili. Kaikille tiedoksi, että Kimmo on talven aikana puuseppäilyt Virroilla ja Ähtärissäkin. Hän on siis koko vuoden haissut puiden kuolemalta; sahanpuru on puiden kuolintuhkaa, jonka hajussa on kosminen melankolia sisäänrakennettuna.

Joukkoomme muuten liittyi tänään Emppu, tuo blogista tuttu Mannikuski. Hän on muuten kiva jätkä, mutta kravaa itseään niin kovalla volyymillä, että naapurit lähtevät Viipuriin evakkoon. Emppu ajeli tavaraa Jaakko the Kurikan apuna ja kanssa.

Hirviaitaryhmämme kursi aamulla loput aidat pystyyn ja sitten astuimme Budo-Karin kanssa työtehtävään, jonka nimi on konttien tasapainottaminen. Siinä hommassa ihminen joutuu käyttämään silmiään, kurottajaa, vatupassia, puutavaraa, kiipeily-uskallusta sekä lyömään välillä lekalla ja vasaralla. Työjakomme oli seuraava: Kari ajeli hyvin innoissaan iloisena kurottajalla ja huuteli ohjeita. Niilo teki kaikenlaista mutta kiipesi enimmäkseen konttien katoille kiinnittämään ja irroittamaan kurottajan ketjun koukkuja (tarrasin kaksi kertaa uteliaisuudesta Niilon takamukseen ja täytyy sanoa, että terästä oli), minä mittailin vatupassilla ja laittelin puunpaloja, Kode ajeli tarvitsemiamme tavaroita ja leikkaili puusta sopivia paloja, Tontsa teki samaa kuin Kode ja oli kanssani myös mittamiehenä. Eli jos erästä kiveä ei lasketa, niin minä olin taas hyödyttömin asia koko tontilla.

Päivän muotikatsaus: Niilolla oli tänään pukimena tiistaiviikset. Eilen hänellä oli maanantaiviikset. Johannalla oli poliisipeililasit, jotka saivat hänet näyttämään Dominalta, jolla ei ole varaa nahka-asusteeseen, mutta tasokkaaseen hiustenhoitoaineeseen kyllä. Pyhälle Augustukselle kiitos, että Kimmolla oli tänään mustat sukat. Minä olin pukeutunut olosuhteiden pakosta taas rujoon kehooni, joka on sieluni ontto vankila.

Päivän lopuksi katselimme nykytanssi-esityksen, josta vastasivat Kari, Damski ja Kode, kun he työkoneillaan purkasivat erään rekan sisältämät lattiaelementit. Nuo miehet sulautuivat kiinni koneisiinsa ja heistä tuli ihmishaarukkarobotteja, jotka syöttivät Äiti Maan pintaan esinelavoja multiversumin taustasäteilyn tahtiin. Jumala hymyili tälle esitykselle näyttämällä kasvonsa kuuman auringon säteissä. Linnut lauloivat tribuuttiserenadin puissa ja menivät sitten pesäänsä. Muurahaiset nousivat takajoilleen ja huusivat pojille: "Hullut rispektit teille kundit!" Linnut huusivat muurahaisille: "Nyt hiljaa! Kello on kohta kuusi!" Muurahaiset tähän:"Mitä tapahtuu kello kuusi?" Linnut turhautuneina vastasivat:"Alkaa Masterchef Australia!" Muurahaiset kummissaan kyselemään: "No mitä sitten?" Linnut kiukuissaan: "Eskon Australiaan muuttanut serkku valmistetaan siinä ohjelmassa punaviinikastikkeen kera!"  

Näin tänään muuten varastomiehemme Teemun ja Jaakko the Kauhajoen. He toivat meille tikapuut. Kiitos heille suotakoon. Jaakko the Kurikka oli muuten tänään pipo päässä kesällä. Miettikää sitä. 

Tänään ei ollut satujumppaa, sillä satukasettimme "Jänis muuttaa Quebeciin Crack-luolaan, mon dieu!" jäi aamulla kotisohvalleni; aivan kuolleiden unelmieni viereen.

Minulta paloi tänään takaolkapäät paljon ja otsa ihan vähän.

Huomenna on taas päivä.

-Nevis-