Terve vaan.
Villin City-juhannuksen jälkeen, työmotivaationi tänään oli -5, mutta koska omenat eivät syö itseään, oli tartuttava toimeen.
Muut raksaryhmän jäsenet olivat hyvillä mielin ja energisiä, paitsi minä ja Niilo, joka oli hyvin väsynyt. Minun tapauksessani on kyse siitä, että olen negatiivinen geriatrikkopaska ja Niilo on ominaispainoltaan väsynyt nuori.
Radiopuhelinliikenteen perusteella tiedän, että tupakoivat naisemme Johanna ja Anna Juhon kera asensivat jälleen jotain aitalinjoja. Kode meni Kimmon avuksi terassia rakentamaan, Lauri kuljetti dieselpäissään tavaraesineitä piiloon tulevien festivaaliasiakkaiden katseilta ja minä, Tontsa ja Kari "pääsimme" siirtämään jälleen yhden lippukopin. Meillä oli mukana tänään Mr.Linnansaari, joka on entinen Mr.Unborn, joten kutsun häntä tässä blogissani Mr.Unborniksi, tajuatteko? Tuo moniniminen mies otti työparikseen Niilon; he pystyttivät tänään piskuisia telttoja ja rakensivat jonkun hiihtoaitalinjan.
Me Tontsan kanssa onnittelimme itseämme lippukopin siirrossa, koska teimme aikaasäästävän innovaation. Kari siirsi matkavahvistetun lippukopin uuteen paikkaan ihanasti rakennetun kehikkomme päälle. Sitten itseluottamuksemme meni keskittymisen edelle ja unohdimme ajatella; syntyi virhe. Niinpä Kari joutui saapumaan myöhemmin vielä kurottajalla nostamaan koppi uudelleen. Kirosimme Tontsan kanssa itseämme; asiaa ei auttanut lintuja syöttävät sunnuntaituristit, jotka suurin joukoin olivat kokoontuneet aivan työpisteemme viereen. Hiljainen misantropia paloi silmissämme kiukun tulella.
Ruokakatsaus: Pyttipannua ei riittänyt ihan kaikille, joten esim. Kode sai sitten metripizzaa ja harmittaa vieläkin tämä, koska pyttipannun kanssa pitää aina olla kaksi häränsilmää, mutta tänään ei ollut.
Nutritionaalisen hetken jälkeen muut jatkoivat edellä mainittuja työtehtäviä, mutta Kode ja Kimmo aloittivat portaiden rakentamisen. Minä ja Tontsa laitoimme sellaista lattiaa VIP-ravintolan eteen. Niin paistoi aurinko kuumottavasti, että levitimme aurinkorasvaa toistemme selkiin. Kyseinen hetki oli mitäänsanomattoman epäeroottinen.
Lauri tykitti kurottajalla meille tavaraa niin kovasti, että eräs lava hajosi hänen koneensa jähmeissä piikeissä. Kari kokeneena höpönassuna korjasi tilanteen rauhallisella opastuksella. Seurauksena oli kaunis näytelmä, jossa kaksi kurottajaa olivat piikit vastakkain; aivan kuten hellä homorobottien ujohko pippelimiekkailu oli tuo skenaario.
Muotikatsaus: Annan polvet ovat parantuneet. Hän ei enää näytä viidakon liskonaiselta, joka sylkee hermomyrkkyä suustaan ja tottelee nimeä KhaZam`Dubaa´KA-KA. Tarzan kohtasi tuon olennon nuoruusvuosinaan kauppareissulla ja hävisi. Sinne jäi Fairyt polulle ja Jane oli pahana.
Huomiseen.
-Nevis-
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment