Provinssiraksa päiväkirja 10. osa

Suomi-Neidon maantieteellinen vartalo on täynnä inhottavia kauneusvirheitä ja puutteita. Siellä on selluliittiuurteita ja rumia näppylöitä.
Tämän koimme tänään ensikohtaisesti, kun maaston kuopat ja mäet aiheuttivat saatana sen, että kaksi suurta kuormaa alkoholijuomia lensi mukkelimakkelis hupsheijakkaa perkuli maahan. Onneksi reaalitappiot olivat todella pieniä, mutta ylimääräinen työ ja häpeä söivät sielujamme.

En nähnyt Jakkea paljoakaan koko päivänä; kaipaan hänen rollaattoristaan lähtöisin olevaa tasaista hurinaa. Muita poikia näinkin sitten paljon lähietäisyydeltä.

Emppu vei Mannin huoltoon, kun lifti taas vuotaa. Hienoa Mika.
Hietsu käveli kauniisti pari kertaa; pylly heilui iloisesti.

Pakarani ovat hiertyneet ja jaloissani on rakkoja. Lisäksi en osaa ommella tai hitsata. Onneksi minulla on ruma ja kova ääni, eikä mitään asiaa koskaan. Balanssi on täydellinen.

Tärkeä huomio meistä vanhemmista raksamiehistä; meitä ei tarvitse pelätä. Raiskauspillit voi jättää lenkkivaatteiden taskuun ja meitä voi pyytää ottamaan syliin, jos on paha olla tai on muuten vain sellainen pirun hellä fiilis.

Tänään liikuteltiin mm. alkoholituotteita ja Vepe-aitoja. Jos jonkun aidan kanssa voisi mennä naimisiin, olisi se Vepe-aita.

-Nevis-