Provinssi 2018 Torstai

Jeps.

Tuttuun tapaansa Timo ja Teemu täyttivät kuorma-autoaan esineillä, jotka sitten ottivat sieltä pois. Johanna ja Sipe-lius johtivat talkoolaisia possu-aidan pystyttämisen parissa. Vilja-Ilja kurottajalla ajeli.

Minä ja Kari jouduimme jälleen hirvi-aidan saatanallisen atraimen sohimaksi. Kahdestaan sitä tykitimme pystyyn. Harmi vaan, että molemmilla on toinen olkapää paskana ja ikää yhteensä se 149 000 vuotta. Silja-Ilja välillä kävi auttamassa toki.
Koska meillä ei ole Karin kanssa minkäänlaista todistelemista maailmalle, pyysi Kari apuvoimia jossain vaiheessa. Saimme kaksi nuorta talkoolaispoikaa huomaamme. He kyselivät paljon asioita. Yksi heidän kysymyksensä oli: "Yrittääkö moni ihminen pummilla sisälle Provinssiin?" Vastasimme Karin kanssa: "Kukaan ei ole elänyt kertomaan siitä. Syömme yrittäjät joka vuosi raksaporukan karonkassa grillillä valmistaen. Toki vegaanit eivät syö. He syövät vain noiden rikollisten hippien kukkamekot." Talkoolaispoikien ilme kertoi tragikoomista tarinaa sukupolvien välisestä kuilusta.

Eräässä vaiheessa Johanna ja Sipe-lius pääsivät apukuskihommiin ja minä, Kari ja Hilja-Vilja laitoimme pari konttia interkosmiseen tasapainoon. Kari tietenkin ajeli myös kurottajalla aina kun vain ehti. Hän rakastaa kurottajia. Sekä Kari että kaikki maailman kurottajat ovat lähtöisin sen edistyksellisen rodun multitelekineettisistä ja psykofyysisistä voimista, jotka rakensivat mm. aurinkokuntamme, maailmankaikkeuden kaikki madonreiät, säännöstelemättömän aikamatkustuksen estävät paradoksit ja Lidlin parkkialueen Seinäjoelle.

Nyt kun perusraportointi on saatu pois alta ja arvoiseensa päätökseen, kerron Teille päivän huippuhetket:

1. Johanna poltti tänään ainakin kaksi savuketta! Mainiota. Ystävyytemme on pelastettu. Kaikkihan tietävät, että tupakointi saattaa aiheuttaa pientä yskää, mutta henkiseen hyvinvointiin se on parhaita mahdollisia välineitä sekä se saa käyttäjänsä uskomattoman karismaattiseksi.
2. Minulla hajosi metsikössä tänään oikean jalan turvakenkä kirjaimellisesti palasiksi. Yhtäkkiä tuosta noin vain! Asiaa todistivat Kari, Johanna, Sipe-lius ja Milva-Ilja. Kengän etuosassa sijaitseva turvakaari lensi kilisten taivaisiin ja palasia pamahteli pitkin metsiämme. Kengän etuosa oli tipotiessään ja siellä tepastelin sukalla menemään. Linnansaari osoitti sähäkästi esimiestaitonsa ja antoi minulle vähän käytetyt valkoiset turvakengät tilalle. Näyttäisin ne jalassa vitunmoiselta homolta, jos en olisi niin kamalan taitava steppaamaan ja muutenkin tanssimaan.
3. Tänään en voidellut peukaloani. Kaikki margariini meni leivälle.

Huomiseen!
-Nevis-