Profest Oy 2016: ZZ TOP - "Skaala on mieletön"

Ja hyvää iltaa.

Pääsi käymään niin, että viime viikolla nuoriherra Joakim kysyi minulta, josko tulisin raksaamaan Seinäjoen OmaSP-Stadionilla järjestettävän ZZ Top -livekeikan tavaraesineitä. Olin vielä silloin hieman kuumeessa ja sydämeni oli edelleen täysin murtunut Provinssiraksan fiaskosta. Varovaisesti yritin kieltäytyä tai ainakin pelasin aikaa. Sitten Joakim, tuo ihmissupikoira, kertoi Koden jo lupautuneen hommiin. Eihän sitä nälkiintyneen Frankensteinin hirviön ja Kristuksen lapselta näyttävää holkkipolvea voi päästää mihinkään yksin, niin suostuin sitten.

Kun menimme viime perjantaina Koden kanssa työpisteellemme Stadionille, niin kaduimme välittömästi päätöstämme tulla raksaamaan; siellä väsyneet vanhat miehet pyörivät pitkin asfalttia pahojen muistojen ahdistelemina. Hammasherra Joakim saapui sitten ja kertoi työtehtäviämme. Paikalle ilmestyi myös Selmun superpäällikkö Kivelä innokkaana raksaamaan. Siellä oli myös lisääkin tuttuja: Kaunista trukkia ajoi vaippaikäinen Laurimme, jonka vaaleansininen Kimi Räikkönen -ruokalappu on aina ilo silmälle.
Tykitimme Koden kanssa pystyyn possuaitaa, jonka sitten myös muovitimme, jottei rahvas näkisi ZZ Topin kundeja ja toisinpäin.
Jotenkin tunnelmamme parani, koska saimme tehdä Profest Oy:n raksajuttuja ilman ylimääräistä hölmöilyä.
Perjantaina lähdin jo aikaisemmin, koska minulla -yllättävää kyllä - on myös elämää blogini ulkopuolella. Sinne jäivät muut miehet tykittelemään vielä sitten raksa-asioita.

Arvatkaapas mitä? Blogista tuttu entinen raksajätkä Pekka alias Pikku-Pekka tai Löpösuu-Pekka on nykyään töissä OmaSP-Stadionilla. Hänen tittelinsä siellä on tapahtumanjohtaja pääkordinaattori suursuunnittelija kulttuurineuvos Pekka. Palkka hänellä on 81 750€ kuukaudessa; tosin verojen jälkeen käteen jää maltillinen 56 020€ summa. Siellä hän silti kantoi roskia ja asioita. Raksa on hänelläkin syvällä sydämessään; aivan kuten keuhkovaltimon läppäkin.

Suostuimme Koden kanssa lauantaina ja sunnuntaina välisenä yönä klo 02.07 baarissa tulemaan ZZ Top -asian purkamiseen sunnuntaina klo 10.00. Herätys oli mitä mainioin ja virikkeellisin.

Joakim, joka oli mystisellä tavalla saanut itselleen ylennyksen Eastway -yhtiön operatiivisen toiminnan suurjohtajaksi, haki minut ja Koden aamulla. Poikkesimme Mondeon kautta; ostin Japp -suklaapatukan, pojat ostivat leivät. Saavuimme Stadionille. Kivelä oli jo paikalla. Samoin miehemme Damski, joka ajoi trukilla yön ja päivän hurreille tavaraa. Damski on tänä vuonna suomalaisena miehenä kokenut kovia hermoilevien saksalaisten ja ruotsalaisten kanssa. Onneksi välissä on ollut aina kurottaja tai trukki, niin käsirysyltä on vältytty. Kiitän myös luojaa siitä, että Damski on rauhallinen kaveri; olen nimittäin herkkävatsainen ja piikkien lävistämät saksalaisten ja/tai ruotsalaisten kiroilevat, vertavuotavat ja kuolinkuoristuksissaan sätkivät ruumiit saisivat minut voimaan ehkä huonosti. Lisäksi pitäisi peittää korvat huudoilta: "Ach, nein! Arrgh! 99 luftballoons!", "This is for the Lapland you homos!"

Eastway-Jokke kertoi mitkä esinekokonaisuudet pitää purkaa ja niinpä sitten vain aloitimme Koden kanssa possuaidoista. Kylläpä niitä olikin sijoitettu sinne tänne ympäri Stadionia ja saimme kantaa pitkiä matkoja. Kivelä purki yksin tällä välin toiselta puolelta aluetta.
Nälkä iski jossain vaiheessa ja tapahtumaylijohtaja Pekka otti meidät kyytiinsä tavoitteenamme syödä jotain. Menimme Golem -ravintolaan ja näin ovessa olevasta Daavidin tähdestä, että kyseessä on juutalaisten omistama ruokapaikka. Asiassa ei olisi muuten yhtään mitään erikoista ollut, mutta Joakim oli pukeutunut Heinrich Himmleriksi eli saksalaisen upseerin uniformuun. Hän oli nimittäin edellisyönä ollut P.N.H.T.M.J.L.N.Y.: pikkujouluissa (Predatorin Näköisten Hippien Toisen Maailmansodan Johtohahmoiksi Läpällä Naamioitumisen Yhdistys). Kävimme nopeasti Joakimin kanssa keskustelua: "Pitäisiköhän tämä saksalainen asepuku riisua vai meneeköhän se vitsihuumorilla läpi? Eikös jutkut ole lunkia vitsikomediaporukkaa?", "Niin, onhan ne kirjoittaneet menestyskomediat kuten ´Kaupunkicowboyt´ ja ´Kaupunkicowboyt II´. Ota nyt kuitenkin pois. Ja laske oikea käsi alas.", "Oho, oliko se pystyssä?", "No oli.".

Ruokailun jälkeen jatkoimme purkutoimenpiteitä. Erilaisia kalusteita haimme ZZ Topin pukuhuoneista ja ajoimme Kivelän kanssa Rytmikselle. Tällä välin Jokke ja Kode purkivat sähköjohtoja. Ajoneuvona Kivelällä oli fiksun miehen valinta eli Jumper-pakettiauto. Siellä, tuon elottoman koneen syvissä salatuissa uumenissa, on autostereosysteemi. Kivelä ns.luukutti Metallican St.Anger -pitkäsoittoa tyyliin koko ajan.

Sitten oli aika purkaa miehissä vanha kunnon viiskakstoistanen eli sellainen teltta. Purku meni muuten hyvin, mutta yhdessä vaiheessa Kivelä jäi sinne sisälle; kuten tissilehteä käsissään puristava down-syndroomalapsi mansikkajogurtilta haisevaan pukukoppiin.

Koden piti lähteä oikeisiin töihin. Hän sitten lähti.
Me muut kuvittelimme, että "eihän tässä enää saatana paljoa ole" ja laskimme henkisen puolustuksemme liian alas. Kova oli todellisuuden isku. Nimittäin löytyi kaksi kylmäkaappia, kaksi lämpöhaudejuttua ja 300 likaista lautasta, veistä ja haarukkaa.
Haju oli uskomaton, kun kuskasimme atrimet ja vipstaakit Rytmikselle likoon. Uskomaton oli myös pettymyksemme ihmiseen. Kari rekrytoitiin tiskaamaan ne sitten tänään, koskapa hän kaikista nopein ja paras ja nopein ja parasnopein siinä hommassa.

Tilanne jatkui edelleen surkuhupaisana. Stadionin sisältä löytyi vielä possuaitaa. Ne piti purkaa, saatana. Harmittava oli myös se, kun melko harvinainen Joupin Pystygorilla hyökkäsi Joakimin rastojen kimppuun luullen niitä naaraan häpykarvoiksi. Meidän piti ampua Kivelän kanssa jouskareilla selkään sitä; gorillaa, ei Joakimia.

Lisäksi oli miljoonia kilometrejä paksua ja painavaa sähköjohtoa lastattavaksi. Asiaa auttoi kovasti se, kun Jumperin sivuovi tippui saranoiltaan ja alas maahan sitä avatessani. Oli paha mieli silloin, ihmiset.

Mielettömällä energialla selvisimme siitä kaikesta. Tänään on puistossa karonkka.

Nähdään taas joskus.
-Nevis-