Virittämö 2015 osa 3: Ahola has left the building and Europe

Terve!

Päivämme alkoi tänään Ylipäällikkö Aholan kovalla päiväkäskyllä: "Syömään!"
Niin me teimme.
Ateriakateus, tuo vanha saatana, iski kaikilla taajuuksilla. Ahola ja Boy Saari ottivat ravinnokseen Chicken Wingsit ja minä en. Kerroin avoimesti, että nyt tein kyllä virheen, kun otin itse vain hampurilaisen. Saari kuittaili melko lujasti asiasta ja tottakai minulle tuli paha mieli; olenhan jokseenkin normaalia Suomalaista miestä heikompi kaikilla atribuuttitasoilla.

Onneksi pelasimme ristiseiskaa sitten Saaren, Jyskyn ja Kimmon kanssa. Upea peli-iltamme keskeytyi, kun eräs bändi saapui paikalle. Heillä oli inhottavia, kalliita ja pitkiä valosysteemejä mukanaan. Ne eivät mahtuneet luiskaa pitkin lavalle. Tästä huolimatta saimme ne lavalle suunnitellusti. Kyseessä oli ehkä Raamatullinen ihme.

Tähän väliin kerron lämpimiä faktoja: Meidän henkipattojen ylläpito Virittämöllä on aivan fantastista tasoa. Tänään oli bäkkärillä kuumaa vettä ja Tee-pusseja ja minä join Teetä. Ulla toi lisää drinkkilippuja, joilla toki osalla maksoin erilaisista palveluksista erilaisille ihmisille, jotka auttoivat meitä työhömme liittyvissä tarpeellisissa asioissa. Saana toi meille ihanat possunlihaleivät, ettemme pääsisi laihtumaan. Aivan ihanaa on kaikki. Vielä kun saisi paikalla karikatyyripiirtäjän ikuistamaan upeat äänilaitteiston kantamis-seikkailumme oikein paperille. P.S. Minulle pitää piirtää siivet, liekehtivä miekka, uudet farkut ja normaalia kauniimmat silmät.

Ahola oli tänään tällä erää viimeistä päivää kanssamme. Hän menee Eurooppaan Nightfistin kanssa keikoille. Yritämme pärjätä huomenna ilman häntä.

Saimme Kimmon kanssa muuten tänään käskyn ja mandaatin hoitaa huomiseen ääni-, valo- ja lavakaluston purkuun kaksi kivaa poikaa lisää. Blogini kaikkien kahden lukijan iloksi voin kertoa, että kyseessä ovat kovan luokan raksamiehet ja kaappiheterot Kode ja Budo-Kari.

Jysky, tuo vanhan liiton ääniliitäjä, tuli minun ja Kimmon kanssa töiden päätteeksi baariin. Aholalle tiedoksi ja anteeksi: Olin hieman nousuhumalassa paikallisessa yökerhossa. Samaan pöytään pamahti joku minulle tuntematon naishenkilö, joka kertoi minulle älykkyyttään esittäen, että "Mä tunnen sut! Sä oot se joku, jonka kaikki tuntee!". Kerroin tuolle hupakolle: "Olen K**** Ahola! Toimin Nightwishin livemiksaajana! Voin hoitaa teille kaikille Nightwishin S-koon napapaitoja, sillä ehdolla, että nännit pidetään näkyvissä." En tiedä mikä minuun meni. Syytän karkeaa ja vinoon kasvanutta luonnettani.

Jakke, tuo vanha pullamaha ja entinen raksaystäväni, soitti minulle myöhäisillalla, että hän on Virittämöllä bailaamassa. Hän oli kovin humalassa ja hän kysyi, että onko minulla vielä matkapuhelimessani  Sir Arthur Conan Doylen numeroa, kun pitäisi saada nimmari "A study in Scarlet" -kirjaan vaimolle. Jouduin kertomaan Jakelle, että Sir Arthur Conan Doyle on poissa. Vaikka olimme kaikki kolme Lontoossa aikoinaan 1800-luvulla Skateboard-tehtaassa töissä, se ei tarkoita, että kaikki olisi ikuista. Paitsi pöly. Sitä on perkele koko ajan ihan joka paikassa.

Huomenna on työpäivä ja sitten se yöpurku. Voimia meille kaikille Virittämön porukalle ja etenkin lammasfarmareille ympäri maailman; villa ei jumalauta keritse itseään.
-Nevis-