Tänään on siis jouluaatto. Vietän sen täällä Kristiinankaupungissa vanhempieni seurassa. Menimme tänä aamuna perinteisesti mummulaan. Siellä oli myös serkkuni. Hänellä oli jostain jumalattomasta syystä mukanaan veljensä bulldog, joka on ilmeisesti kasvatettu huonosti ja lepsulla otteella. Nimittäin; heti kun tuo epäpyhä koira oli päässyt mummuni asuntoon, aloitti se valtavan munaravin. Se ei totellut käskyjä. Seurauksena oli se, että tuo paskiais-koira kaatoi mummuni lattialla olevan tonttupatsaan ja sen pää meni irtipoikki. Mummuni katsoi tuota mestattua koristettaan, sitten bulldogia ja korotti sitten ääntään: "Mitä te tuotte tommosia tänne, kun tiätte etten tykkää!". Nolouden tunteen lävistämänä serkkuni vei bulldogin pois ja otti myös tontun mukaansa kotona liimattavaksi.
Kävin myös ystävieni Petri ja Jari Siilin luona. He katsoivat joulu-aiheista elokuvaa nimeltä "Isku Mogadishuun".
Tulimme äskettäin kirkosta. Minä käyn joka joulu-aatto Lapväärtin kirkossa (Suomen toiseksi suurin kirkko) ja syynä on syvä huoli kuolemattomasta sielustani sekä kyseisen kirkon arkkitehtuurin vaikuttavuus.
Näin eilen lehdessä mainoksen, jossa kehotettiin antamaan lapselle päihteetön joulu. Isäni epäonnistui täydellisesti tässä, sillä hän otti yhden Heinekenin kyytipojaksi takkahuoneen lämmittämisprojektiin. Hän tarjosi myös minulle yhden. Se on jääkaapissa kylmenemässä.
Huomenna perinteisesti iskeydyn Kristiinankaupungin yöhön: Täällä on kovat bileet silloin. Kuulen myös humalaisesti äännettyä ruotsinkieltä pitkästä aikaa.
Odotan malttamattomasti joulu-ateriaa. Pidän kovasti kinkusta.
-Nevis-
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment