Nå men hej! Hur går det?
Tässä sitä taas ollaan. Jouluaatto on iskeytynyt keskuuteemme. Joulumieltä on vain 21% maksimista eli ei kovinkaan erinomainen suoritus.
Olen sukeltanut syvälle sisimpääni ja tajunnut, että joulumielen vähyyden yksi syy on old-school joulukomedioiden katselemisen puute.Miksei televisiossa tule jouluaattona "Yksin kotona"? Miksei tule klassikkoelokuvaa nimeltä "Joulupuu on kävennetty"? Hä? Muistaako kukaan edes tuota viimeksi mainittua Chevy Chasen tähdittämää fantastista teosta? Onko nykynuoriso koskaan nähnyt sitä? Sitä minä kysyn.
Ja kyllä, olen yrittänyt löytää edellä mainittua komediaa DVD- formaatilla, mutta ei. Ei löydy, perkuli. Ja kyllä; huomenna tulee "Yksin kotona" televisiosta, mutta se on liian myöhäistä. Lahjat jaetaan tänään.
Mitä helvetin hyötyä nostattavista jouluelokuvista on jouluaaton jälkeen? Ei mitään. Tärkeintä on luoda itselleen näin aikuisena illuusio siitä jännityksestä mikä edeltää lahjojen jakoa; että olisi niin sellainen lapsenmielinen fiilis.
Se, että "Yksin kotona" tulee huomenna lahjojen jaon jälkeen on sama asia, kuin jos sinulle neuvotaan vessaan tie sen jälkeen, kun olet jo vääntänyt katkeran kyykkysonnan nokkosia täynnä olevaan kuraojaan.
Päätän tämän inspiroivan puheenvuoroni nostattavaan komiikkaan. Työpaikallani käy ihana ja pätevä miessiivooja. Hän avautui minulle siitä, kuinka nykyajan nuoriso tuhoaa ja rikkoo kaikki yhteisen tavarat; roskikset, ikkunat ja katulamput. Tuo mies päätti monologinsa yhteen parhaimpaan lauseeseen, jonka olen pitkään aikaan kuullut. Se meni näin:
"En tiedä mitä saatanaa niille keksis."
Glad jul!
-Nevis-
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment